RaudanKurko II

Tapahtuman ajankohta:


07.​10.​2021 (7 kommenttia)

RaudanKurko II taivuteltu

Tulokset, väliajat, kartat, gps-seuranta, seurannan rerun, muiden rerun.

Pisteissä uusi Ulkopuoliset sarja mihin dumpattu kaikki Gubbe ja SuperGubbe radoilla juoksevat jotka eivät niihin vielä ikänsä puolesta mahdu.

Kurkokausi avattu

Kurkokausi 2021 avattiin torstai-iltana RaudanKurko II:n merkeissä ja kurkoilemassa oli myös suunnistajia aivan maailman ja Suomen huipulta.

Alkusyksyn Kurko- kuninkaaksi navigoi Topi Syrjäläinen selvällä erolla muihin. Ykkösprinssiksi pinnisti Mikko Eerola perässään reilun minuutin päässä Lari Takanen. Kurkotar- kruunun Raudanriutalta nappasi isoista pummikoukeroista huolimatta Veera Klemettinen perintöprinsessoinaan noin minuutin Veeran perässä Janina Donner ja Tereza Janosikova. Gubbe- radalta Heikki Kettunen sai päähänsä sotilaskypärän tuikkaakin tiukemmassa loppukiritaistelussa, josta herrasmiesmäisyys oli poissa: Veera syrjittiin neljänneksi. Kahden sekunnin päähän Heikistä pääsivät samalla ajalla Jouni Kahelin ja Vesa Klemettinen. Superviitan otti harteilleen täysin suvereenisti Heikki Kekoni ja viittaa kannattelemaan ylsivät Jaakko Lahti ja Seppo Rantapuska.

Maastoon kirmasi 110 innokasta, pimeää pelkäämätöntä kurkoilijaa. Tapahtumaa juhlisti hieno suunnistussää: koko päivän jatkunut tuuli ja tihkusade ja sateen uhka. Varsinaista sadetta ei kuitenkaan saatu edes illalla kisan aikaan mutta maasto oli toki märänkostea.

Lukuisista inhottavistakin lähtöjärjestelyvariaatioista toteutui lopulta pehmoin, hieman varioitu perinteinen yhteislähtö mutta jo heti polulla K- pisteelle pantiin kurkoilijat "ahtaalle". Kivilouhimon laakean kallion päältä tapahtunut hajautettu yhteislähtö vaikutti toimineen kuitenkin hyvin.

Kommenteista päätellen kurkoilu-urakka kokonaisuudessaan oli kaikille helpompaa kuin Pasille vuonna 2008. Joillekin maasto oli liian rytöinen, toiset taas kehuivat maastoa mainioksi.

Kurkot ja Gubbet kirmasivat ensin Kinkovuoren suuntaan itälenkille, jonka reitti oli sarjoilla lähes identtinen. Idässä maisteltiin kurkoilulle sopivaa harvennusrytöä rastiväleillä 3-4-5 ja perään KinkyKurkon hieman kivisiä kalliomaastoja. Lenkki sujui yhteisrastien ja hajontojen vuorottelulla. Itäisimmillä osilla kukoilijat tekivät yllättäviä koukkuja ja ratamestarin hämmästyttäneitä reitinvalintoja. Paluuseen ratamestari oli sijoittanut kummallekin sarjalle oman pidemmän rastivälin eikä optimaalisen reitin valinta liene ollut ihan helppo. Vaihtoehtoja oli tarjolla useita ja kaikilla oli omat hankaluutensa.

Raudanriutalle palattua Kurkot ja Gubbet suuntasivat pohjoisen lenkille, Kurkot Gubbeja pidemmälle. Täällä päästiin jo mainioon suunnistusmaastopohjaan.

Pohjoisessa Kurkoilla oli yksi hajontarasti, jonka jälkeen paluussa kiepautettiin viiden rastin putki, joka päättyi etelässä pidemmän rastivälin päässä viimeiseen hajontaan. Kiepautuksessa rastien löytyminen näytti olleen työlästä: haittasiko kanssakilpailijoiden valot vai jonon(?) kärjen suunnistamattomuus? Loput kolme rastiväliä ja maaliintulo kipitettiin miellyttävässä, sopivan peitteisessä metsämaastossa, jossa kurkoja ja kaikkia muitakin häiritsi suunnattomasti karttaan kokonaan merkitsemätön tai vain pieneltä osalta merkitty erittäin vahva koneura.

Gubbe- joukolle idässä alkanut kuuden rastin putki päättyi pohjoiskierroksen jälkeen etelässä kahteen peräkkäiseen hajontaan ja loppukiepaus tehtiin etelän miellyttävässä metsässä, jossa kaksoiskivirastin löytyminen vaati kartasta puuttuvan koneuran vuoksi tarkkuutta ja keskittymistä.

SuperGubbe- radalla suunnattiin heti lähdöstä pohjoislenkille, joka reitiltään oli sama kuin Kurkoilla. Ratamestari luuli tarjoavansa ykkösrastilla jonotuksessa historiaa ja nostalgiaa sekä yritti tempulla myös koetella kurkoilijan pinnaa. Aloitus tehtiin vanhoja muistellen "kuin silloin ennen": alussa oli lyhyt, yllätyksetön ykkösväli eikä hajontaa! No, kuulopuheiden mukaan ratamestari epäonnistui aikomuksessaan pahoin, sillä mitään jonoa ei ykköselle syntynyt! Pohjoisesta suunnattiin syvään etelään ja kahden peräkkäisen hajonnan aloittama loppulenkki oli sama kuin Gubbe- sarjalla. Kaksoiskivirastin löytymistä helpotti rastin kohdalle karttaa merkitty koneuran "ässämutka"- pätkä.

Helppo elämä suuntasi SG:n kanssa samalle ykköselle mutta lähti sitten kiertämään mastonmäelle itärinteen kautta ikään kuin muita ratoja vastakarvaan. Maston läheltä tultiin etelään metsäalueen keskustan rasteille ja edelleen idän kautta maaliin länteen. HE:n kartassa etelän reitillä oli kokonaan kuvattuna uusi, vahva koneura, mikä helpotti kaksoiskivirastin etsintää. Kurkojen kartasta ura oli poistettu, Gubbe- ja SuperG- kartoista uraa oli suunnistajien kiusaksi pätkitty vähän niin ja näin. HE:n maalissa yksi tyytyväisistä oli Jaakko Raento. Jaakko on osallistunut kurkoiluun katkeamattomasti kaikilla Kurkokausilla ja taas tuli hyväksytty suoritus uudelle kaudelle!

Maalissa kurkoilijoilta kuultiin pääsääntöisesti positiivista palautetta. Radat olivat hyvää kurko- laatua, vaativat mutta ei liiaksi.

Kurkosarjassa huiput painelivat reilusti alle ratamestarin arvioiman ihanneajan, Gubbe-sarjassa ihanneaika ylitettiin jonkin verran mutta SuperGubbe-Kekoni paineli aivan hurjaa omaa vauhtiaan - 10 min alle arvioidun ihanneajan. Seuraava kisailija olikin sitten noin ihanneajassa.

Viimeinenkin kurkoilija oli maalissa jo n. klo 21:15. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Järjestäjät kiittävät kurkokansaa osallistumisesta ja toivottavat hyvää matkaa seuraavaan kurkoiluun, joka on HeinäKurko 2020! Tuleekohan siitä matka menneisyyteen?


03.​10.​2021 (9 kommenttia)

RaudanKurko II

Hurraa! Kurkokausi avautuu ja ensimmäiseksi tarjotaan RaudanKurko kakkonen! Nyt ei sitten kurkoillakaan Raudanjärven tuntumassa vaan Raudanriutalla, josta sieltäkin löytyy kurkotarpeisiin riittävästi kiveä ja louhikkoa. Lisämausteeksi soppaan heitetään metsänhoidollisten toimien jälkiä, heikompaa ja vahvempaa ryteikköä sekä polkuja ja koneuria. Eri-ikäisiä koneuria karttaan on kirjattu vain hyvällä maulla valikoiden ja ikään kuin lisäkiusaksi myös polkujen kuvauksessa on käytetty ihan mielivaltaisesti harkittua karsintaa. Reiteillä voi maistella palan KinkyKurkon (2008) maastoa, josta silloisissa olosuhteissa eräs Pasi antoi lausunnon: "Tämän pahempaa ei voi olla". No, pahuuksia on nyt yritetty välttää - vähintäänkin vähentää. Totuuden nimessä pitää kuitenkin todeta, että reitistö kulkee aivan kelvollisessa ja nopeahkossakin suunnistusmaastossa.

Kurkomaastossa ei liene monikaan kurkoilija muutamaan viime vuoteen suunnistanut. Alueen polkujuoksu- ja maastopyöräreittien tuntemuksesta tuskin etua saa. Uskoa riittää, että kurkoilusta muodostuu nautittava kokemus. Ratamestari- Antti ja TA- Jouni uskovat myös vahvasti, että RaudanKurko II:ssa riittää sopivasti haastetta jokaisella radalla aivan maalileimaukseen saakka.

Metsänhoidollisten toimien jälkien lisäksi maastossa on runsaasti erikokoisia kiviä.

Kartta on ratamestaritaiteilijan näkemys maastosta. Karttaa on päivitetty syyskesän 2021 aikana noin oletetulta kurkoilun tarvealueelta. Joissain paikoin kartan kuvaus voi jopa tuntua samalta kuin kurkoilija maastotilan kokee. Kartan symbolit ovat "vanhan" standardin mukaiset.

Ratojen suunnittelussa on pyritty välttämään pahimmat ja hankalimmat maastonkohdat, joten kuljettavana on suhteellisen(! ?) hyväpohjaista maastoa. Lopputuntuma on tietenkin suuresti reitinvalinnastakin kiinni. Ratojen alueilla tehdyistä metsänhoidollisista töistä osasta on jo vuosia, osa on puolestaan uutta, viime kevättalven tuotosta Pystyvihreää kartassa on siis paljon mutta toisaalta huonokulkuista maastoa on lopulta hyvin vähän. Kaikkien ratojen alueella maasto on suurelta osin avointa "harvennusmaastoa" ja näkemä on pimeässäkin hyvänpitkä.

Hyväpohjaista maastoa mahtuu reiteille myös kurkotarpeisiin yllin kyllin.

Huomatkaa, että lähtöalueelle tultaessa ja lähtöalueella on ehdottomasti pysyttävä sulkunauhojen rajaaman alueen sisäpuolella! Ennen lähtöön ryhmittymistä pidetään lähtöalueella lyhyt kisainfo.

Koronatilanne alkaa hiljalleen kääntyä normaalielon suuntaan ja siksi RaudanKurko II:n lähtö uskalletaan järjestää yhteislähtönä - tosin hieman väljennettynä. Lähtöalue on laaja ja avoin mutta ura K- pisteelle kaventuu ja hankaloituu lyhyen matkan päässä lähdöstä. Siksi käytetään "hajautettua yhteislähtöä" enemmän ruuhkautumisen ja vahinkojen välttämiseksi.

Siispä: sarjat järjestyvät lähtöalueelle omiksi lähtöryhmikseen ja karttojen jaon jälkeen ensiksi starttaavat vain Kurkot. Kurkojen perään sopivan ajan päästä (10-30 s) annetaan lähtölupa Gubbesarjalle ja vastaavasti pienen välin jälkeen yhdessä SuperGubbe- ja HelppoElämä- sarjoille.

Lähdöstä K- pisteelle on opastava viitoitus. Älkää ryysikö K- pisteelle menossa: kisaa ei siinä voiteta mutta voidaan vahingon tms. johdosta vain hävitä. Kaikkien on kuljettava K- pisteen kautta.

Kurkot suunnistavat lähdöstä maaliin 6,7 km:n radan. Gubbe- rata on pituudeltaan 5,6 km. SuperGubbe- radan pituus on 3,6 km ja HelppoElämä- rata on 2,2 km pitkä. HE- radasta suoriutumiseen riittää noin C- tason kuntosuunnistusosaaminen. Pimeäsuunnistusoppia ja tukea voi hakea osaavamman kaverin kanssa yhdessä kulkien.

Kaikilla radoilla (ei HE) on hajonnat ja hajontarasteja on sijoitettu myös lähelle toisiaan. Olkaa tarkkoina määritteiden ja tunnusten varmistuksessa.

Kaikki kartat ovat kokoa A4, mittakaavaltaan 1:7500 / 5 m – HE:llä 1:5000 / 5 m.

Kartat ovat valmiiksi muovissa.

Rasteilla on rastilippu, Emit- leimasin ja heijastinkin, jota kurkosäännöt eivät ainakaan vielä kiellä.

Ilmoittautuminen päättyy klo 19:00, jolloin lähdetään ilmoittautumispaikalta opastetusti lähtöalueelle.

Arvokkaissa ja arvostetuissa suunnistustapahtumissa julkaistaan viimeinen rasti kilpailijoille etukäteen. Tässä siis pistekumpare, josta virallinen rastirekvisiitta vielä puuttuu.

Opastettu pysäköinti on Paasivuorentien varressa. Pääpysäköintialueena on kalliolouhosalueen alatasanne. Lisäalueina ovat tienvarsi ennen louhosaluetta sekä tienvarsi ja sivutie noin louhoksen kohdalla. Huomioikaa, että Paasivuorentien liikennettä ei saa tukkia holtittomalla pysäköinnillä: pysäköinti VAIN TIEN YHDELLE LAIDALLE kohdallaan – ellei pysäköinninohjaaja tarkoituksella toisin opasta.

Ilmoittautuminen on pääpysäköintialueen etelänurkalla louhosalueella.

Paasivuorentie alkaa Muurame-Säynätsalo- tieltä (tie 6090). Risteyksessä on opaskyltit. Paasivuorentietä pääpysäköintipaikalle on matkaa noin 1 km.