HitonKurko sadateltu
Ihan ensin...
Järjestäjien puolesta esitän pahoitteluni siitä, että karttamuovit osoittautuivat turhan ohuiksi. Ne eivät kestäneet tosimiesten kyytiä. Pahimmillaan muovi oli repeytynyt ja samoin oli tehnyt sitten kostunut karttakin.
Lisäksi tulospalvelussa tuli pientä harmia, kun ilmeni, että kaksi leimasinta (35 ja 41) oli hyytynyt ilmeisesti vanhuuttaan. Ratamestarivalvoja kiersi tarkistamassa kaikki rastit juuri ennen H-hetkeä, mutta leimasimia ei ehditty enää vaihtaa
Ja sitten illan tapahtumiin
Niinhän siinä sitten kävi, että lupaavasti viralliseksi Kurkosääksi muuttunut ilmanala ei kestänytkään riittävän pitkään ja Hitonkurko nautiskeltiin Föhntuulen lämmittämässä maastossa. Iltapäivällä lupaavasti alkanut sateentihnukin hiipui jo ennen ensimmäisten kisaajien saapumista.
Tämän vuoden osanottajaennätys syntyi ehkä nostalgian siivittämänä. Tasan 30 vuotta sitten samassa maastossa kisailtiin nuorten MM-kisat. Mestareita leivottiin tänäkin iltana. Nassikkasarjan Eeti Lahti sai järjestäjät vetäisemään eväskahvit henkeen, kun ilmestyi maaliin vain parinkymmentä minuuttia lähdön jälkeen täydellisessä yksinäisyydessä. ”Rata oli aika helppo ja polkua sai juosta aika paljon.”
Gubberadalta maaliin ehti selvästi nopeimpana Tereza Janisikova ja Supergubberadalta taisi joku lainsuojaton leimata ennen Seppo Särkkää. Sepon kausi on ollut vaihtelevaa, tällä kertaa vuorossa oli taas ykköspaikka.
Topi Syrjäläinen otti suomenmestarin tyyneydellä omansa Kurkoradalta. Kuuden kilometrin rata tuossa maastossa 45 minuuttiin on vakuuttava näyte mestarin vauhdista. Ja kertoipa Topi vielä ehtineensä harhauta suunnastakin perhosta kiertäessään.
Piilolammen eteläpuolinen kallioalue Kurko- ja Gubberatojen perällä oli tuonut haastetta monelle. ”Vaikeeta oli perällä”, tuumi Tomi Löfman maalissa. Kurkokaartin kokeneen konkarin, Vesa Taanilan toteamus oli: ”Töitä piti tehdä, että kartalla pysyi.” Pyry Rahkila arveli, että kartalta puuttui jonkin verran vihreää väriä. Tulostimien värien saatavuudessa on viimeisen vuoden aikana ollut maailmantilanteesta johtuvia saatavuusongelmia. Voipa olla, että Putinin karttaharjoitus Ukrainassa vaikutti Kurkokarttaankin. Todistettavasti tiheää kuusikkoa oli jossain ollut, sillä Matti Silvennoinen ja Jussi Lehtimäki olivat juuttuneet tiheään kuusipuskaan. Onneksi joku oli kuulemma auttanut heidät eteenpäin. Kuusipuska ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi hidasteeksi, sillä lopun kangasrinteissä kasvaneet suppikset olivat saaneet Jussin empimään poimimaan ryhtymistä.
Rastienviejäpartio kyllä tuumiskeli keskiviikkona, että ehkä sittenkin olisi vaan ollut hyvä ottaa vielä se GPS-seurantakin käyttöön. – Tietäispähän sitten mistä niitä hakee pois. Kaikki tulivat kuitenkin ihan itse ja ajoissa pois metsästä.
Jos jollain on suunnistajakavereita, jotka eivät päässeet mukaan yöhön, tai haluaisivat tutustua kurkomaastoon muuten vaan päivävalossa, niin tiedoksi, että Helppoelämä-, Supergubbe- ja Gubberatoja voi kiertää viikonlopun ajan omatoimisesti. Ylijäämäkartat ovat postilaatikossa toimitsijateltan paikalla. Toivomus on, että kartta palautetaan postilaatikkoon kierroksen jälkeen.
Järjestäjäporukka kiittää iloista ja tyytyväistä kurkokansaa. Teitä on ilo palvella.
15 kommenttia.
Muutama hyytyvä leimasin on maastossa ollut sillä suurin osa hylsyistä parilta rastilta.
Jos koet saaneesi aiheetta hyväksytyn suorituksen niin ilmoittele kommenteissa ja saat hylsyn takaisin!
Miinuspuolena se , että jyrkännerasti 105 ei toiminut luotettavasti. Leimasin sen pomminvarmasti mutta en saanut aikaa. Samaa ongelmaa ollut muillakin ko. rastilla.
Reittejä voi käydä latailemassa http://3drerun.worldofo.com/?id=-16948109&type=info
Allekirjoittaneen sydän ei kun polar meni lähtöjännityksestä sekaisin eikä päässyt tahtiin koko reissun aikana, joten minun pummit jää nyt arvoitukseksi ;)
Kirjoita kommentti
Pakolliset kentät on merkitty *.