Pasi Ikosen MuistoKurko muisteltu
Tulokset, väliajat, kartat, Touhon kuvat, livelox
Pasi Ikosen muistokurko keräsi ennätysosanoton, yli 200 selvisi pois metsästä
Vaajakosken Terä järjesti 10.10 Pasi Ikosen muistoksi KurkoCup-osakilpailun. Yli 30 vuotta jatkunut syksyinen suunnistustapahtuma kirjasi uuden osanottoennätyksen. Yli 200 suunnistajaa ryntäsi Jyväskylän hiihtomaassa metsästämään himoittuja oranssi-valkoisia lippuja.
Historiaa
Pasi Ikonen nousi jo Sinkki-Sepoissa nuorten suunnistuseliittiin, SK Pohjantähden kautta Pasi päätyi Vaajakosken Terään. Tulo Terään ei ollut helppoa. Syksyllä 2004 heikosti menneiden MM-kilpailujen jälkeen uutta inspiraatiota etsinyt maajoukkueen Jyväskylässä asuva runkokalusto etsi uutta kotipesää ja joku/jossain keksi, että kaikki vaihtavat saman seuraan alueella ja se seura on Vaajakosken Terä. Pasi Ikonen oli yksi niistä, jotka vakuuttivat hiljaiseloa eläneen seuran siitä, että miesten suunnistusmenestykseen kannattaa panostaa. Seurauksena oli se, että Pasi ja Jani Lakanen pakottivat pienen pienen seuran aloittamaan satsauksen huippusuunnistukseen.
Terään tuli samalla rykäyksellä 10+ muuta huipulle tavoittelevaa miessuunnistajaa. Monta hyvää juttua siitä syntyikin, sekä viestien että henkilökohtaisten tulosten saralla. Mutta tärkeää on noiden mestaruuksien takana muistaa, että ilman Pasin vaikutusta, mitään tuosta ei olisi syntynyt.
Pasi Ikonen oli suunnistajana huippu-urheilija ja maailmanmestari, mutta ihmisenä vielä suurempi. Pasi oli aina ja jokaiselle ystävällinen, kannustava ja paras ihminen, johon haluaisi tutustua. Koskaan eikä missään Pasin henkilökohtaiset vaikeudet eivät laskeutuneet muiden seurakavereiden ylle. Pasi piti huolta omistaan.
Pasi Ikonen in memoriam
Pasi Ikosen MuistoKurko 10.10.2024 Teränmaan sydämessä
Ennen verisen Kurko-Cup-kilpailun alkua pidettiin erittäin lyhyt hiljainen hetki Paissille. Luontoäitikin muisteli Pasia lämmöllä (>10 oC) ja kyynelehtien (vettä tuli taivaan täydeltä). Kellään ei olut kuitenkaan kiirettä ja sateessa huolimatta kurkoilijat kuuntelivat vielä Pasin muistoksi Yrjö Jylhän runo Harri Mehton tulkitsemana suoraan alkuperäisen teoksen sivuilta luettuna.
Kilpailun ratamestari - kaiken logistiikan erityisasiantuntija Timo Reiman - oli järjestänyt kaikkia (jopa järjestäjiä) hämmästyttävät hajonnat. Onneksi Reyman oli valinnut Teränmaasta kaikkein miellyttävimmän alueen, jossa maastopohja on hyvä, risut kerätty pois liikuntakaupungin toimesta ja karttakin piti paikkaansa joskus 6-9 vuotta sitten. Tosin pahojen pummien jälkeen maastosta pois tullessaan karttaa kovimmin kirosi Timo Sivill, joka on myös kartan täydentänyt. ”Suunnistuskelvoton”, taisi olla tuohtunut kommentti.
Kurkojen ja Kurkottarien sarjaan järjestettiin pieni yllätys. Ennen lähtöä kerättiin kompassit pois. Kunnianosoitus Paisille tietenkin. Toinen erikoisuus oli se, että kilpailussa oli rastimääritteissä vain yksi symboli käytössä: kivi. Olihan Aleksis Kiven päivä.
Kurkojen kompassittoman yön nopein oli kartantekijän poika Tommi Sivill. Joopa joo, pojasta polvi paranee! Aika reilusti tässä tapauksessa. Toiseksi kampesi itsensä Akseli Virtanen ja kolmanneksi Atte Löfbacka.
Kurkottarilta otettiin myös kompassit pois, nopein kaunotar oli Veera Klemettinen, loput kärkisijat menivät Liisa Peltoselle ja Milja Väätäjälle.
Suursarjoissa Gubbe ja SuperGubbe oli osallistujia hurja määrä. Parhaat näissä sarjoissa ovat yleensä eri nimet kuin nopeimmat. KurkoCup kun houkuttelee usein alaikäisiä juoksemaan veteraanisarjoissa. Nämä lainsuojattomat ovat yleensä: hyvännäköisiä, nuorekkaita, joskus tosissaan satsanneita urheilijoita, jotka juuri nyt eivät halua ottaa niin tosissaan. No sekin käy.
Tarkemmat tulokset ovat tulkittavissa Kurko-sivujen tulokset-osiossa.
Helppo Elämä -sarjassa nähtiin tällä kertaa muutama mm. maailmanmestari, mutta ilahduttavampia suorituksia esittivät tulevaisuuden Kurkot Ohto Karjalainen ja Julius Joensuu.
7 kommenttia.
Meinaan että monihan sinne s-gubbepuolelle menee koska tavoite oli vain nauttia tunnelmasta ja käydä syksyisessä metsässä ilman kohtuutonta rasitusta, eikä siinä mitään vikaa. Eipä sitä vaan niistä lähtökohdista sitten tule sinne pistetaulukkoonkaan välttämättä koskaan katsottua ja siten jää asia huomaamatta - ja saattaahan sitä joku olettaa että eikös se atk hoida tämmöiset.
Ilmoittajan näkökulmasta, ilmeisesti prosessi on semmoisessa asennossa, että jos ei kertailmoituksella tapahdu, niin on tarpeen muistuttaa tulospalvelua uudestaan asiasta. Vai pitäisikö se syyllisyysolettama kääntää, niin että kaikki on lainsuojattomia ellei ole muuta näyttöä?
Ali-ikäiset korjaantuvat pistelaskusta vähitellen - pahoittelut, ettei aktiivisesti tapauksia metsästetä. Tuskinpa ovat itsekään saamastaan huomiosta ylpeitä. Ja monet ellei kaikki ilmoittivat asiasta kyllä tulospalvelulle, mutta asian huomioiminen laskennassa ei ole automaatti asennossa...
Kehitysidea liveloxin käyttöön KurkoCup:ssa. Voisiko karttoja olla vain yksi per sarja. Sarjan kartalla näkyisi sitten kaikki ko. sarjan hajonnat. Näin jälki seuranta olisi mielekkäämpää, kun näkisi kuinka niitä vääriä hajontoja on poimittu ja saisi kaikki saman sarjan juoksiat samalle kartalle. Ainakin PurplePen:in puolelta tuommoinen kartta on helppo exportata.
Kirjoita kommentti
Pakolliset kentät on merkitty *.