HisuKurko - Finaali
Konsta Pylkkänen, tuo Kainuun korpien kasvatti, hiihtäjä suurella sydämellä ja mielenlaadultaan aivan kuin Veikko Huovisen kirjojen sankari, heräsi aikaisin, kun kukonlaulu vielä kaikui ja aamun ensimmäiset säteet hiipivät sisään hänen vaatimattomasta mökistään. Tänään hän aloittaisi matkansa Jyväskylän Kurko Cupin finaaliin, seikkailuun, joka houkutteli häntä kuin kevään ensimmäinen leskenlehti.
Konstan suksensa, nuo vanhat, kunniakkaat puusuksensa, olivat kuin uskollisia ystäviä, jotka kertoivat tarinaa jokaisesta niiden kanssa hiihdetystä matkasta. Ne oli valmistettu paikallisen metsän parhaasta puusta, ja niiden pinta oli vuosien myötä saanut syvän, tumman sävyn, kuin olisivat ne imeneet itseensä Kainuun metsien salaisuudet. Siteet olivat yksinkertaiset mutta luotettavat, ja suksenpohjat olivat voideltu taidolla, joka oli peritty isältä pojalle, sukupolvien saatossa.
Kun Konsta oli valmis, hän nosti suksensa olalleen ja lähti matkaan. Matkalla hän kohtasi monenlaisia ihmisiä, jakoi heille tarinoita suksistaan ja kuuli heidän omansa. Hän sai matkallaan kyydin eräältä vanhalta metsästäjältä, joka kertoi hänelle metsän salaisuuksista ja opetti, miten jäniksen voi pyydystää paljain käsin. Konsta, aina oppimishaluinen, kuunteli tarkkaavaisesti ja päätti kokeilla oppeja käytännössä.
Kun nälkä yllätti hänet keskellä metsää, Konsta muisti metsästäjän neuvot. Hän hiipi hiljaa, seuraten jäniksen jälkiä lumessa, kunnes löysi eläimen syömässä pensaan alla. Konsta liikkui niin hiljaa kuin vain metsän asukas voi, ja pian hän oli tarpeeksi lähellä. Yllättäen hän hyppäsi esiin ja pyydysti jäniksen paljain käsin, aivan kuten oli oppinut. Hän valmisti saaliinsa nuotiolla ja söi hyvällä ruokahalulla, tuntien itsensä yhdeksi metsän omista.
Jatkettuaan matkaansa Konsta kohtasi uusia haasteita. Hän joutui ylittämään leveän joen, jossa ei ollut siltaa. Konsta rakensi itse tilapäisen sillan käyttäen löytämiään oksia ja köysiä, osoittaen nokkeluuttaan ja kekseliäisyyttään. Tämä juonenkäänne ei ainoastaan testannut hänen fyysisiä taitojaan, vaan myös hänen kykyään sopeutua yllättäviin tilanteisiin.
Kun Konsta saapui Jyväskylään, hän huomasi, että siellä ei ollutkaan lunta. Kurko Cupin finaali olikin kesäinen tapahtuma, ja hänen rakkaat puusuksensa olivat täysin tarpeettomat. Konsta ei kuitenkaan hätkähtänyt, vaan otti tilanteen huumorilla. Hän osallistui kilpailuun suksineen, herättäen ihastusta ja naurua yleisössä. Hänestä tuli päivän sensaatio, mies, joka toi talven keskelle kesää.
Vaikka Konsta ei voittanut kilpailua, hän voitti jotain paljon tärkeämpää: hän voitti yleisön sydämet ja sai uusia ystäviä. Hänen matkansa oli ollut täynnä yllätyksiä, mutta hän oli kohdannut ne kaikki rohkeasti ja hymyillen. Hän palasi kotiin rikkaampana kokemuksista, tarinoista ja elämänmakuisista seikkailuista. Hänen vanhat puusuksensa, jotka olivat nyt osa hänen tarinaansa, olivat todistaneet, että elämä on täynnä yllättäviä käänteitä ja että todellinen voittaja ei ole se, joka saavuttaa maaliviivan ensimmäisenä, vaan se, joka nauttii jokaisesta matkan hetkestä.
Kokoontuminen ja pysäköinti Halssilan Hiihtomaassa.
Yhteislähtö klo 18:30. Kunnostetut ladut merkitty karttaan kielletyksi alueeksi ja niillä kulkeminen jalkaisin on kielletty.
Matkat
Helppo Elämä 2,4km (ei hajontaa)
SuperGubbe 3,4km
Gubet 4.8km
Kurkot 6,6km
Kartta A4, 1:7500.
Tule paikalle omana itsenäsi ja ota mukaan oma karttamuovi tai hiihtohimon yllättäessä karttateline.
Paikalla myös Suunnistajan Kauppa, josta ehtii vielä hankkia täydennykset finaalin vartusteisiin tai pukinkonttiin.
Vanha kartta
Kuvia kilpailumaastosta
Jälkispekulaatiot voi suorittaa maalialueen grillikodan lämmössä. Pyydystä omat jäniksesi tai ota omat makkarat mukaan.
6 kommenttia.
SJkl- juniori Väinö Pölönen tuli ennen minua maaliin Supergubbe-radalla - sijoitukset on väärin päin. Jos voitte korjata.
Samalla voitte laittaa meikäläisen pisteet ja sijoitukset koko kaudelta sinne Lainsuojattomien puolelle - ei ole ihan vielä ikä täynnä, mutta taitotaso, kunto ja elopaino riittää justiinsa noille radoille.
Kiitokset järjestäjille hienosta tapahtumasta, omasta ja pojan puolesta!
t. Kari Laitinen
Kirjoita kommentti
Pakolliset kentät on merkitty *.