ArtistiMaksaaKurko taiteiltu
Tulokset kaiveltu bittiviidakon ytimestä. Jos koet kokeneesi vääryyttä niin kommentoi ja korjaillaan.
GPS-seuranta, Livelox, Livelox (helppoelämä)
Kortepohjan vanhan kirjaston rikotut ikkunat loistivat kuin majakat, kun ArtistiMaksaaKurko valmistautui illan suureen esitykseen. Hän oli vuosia rakentanut uraansa kellareissa ja yökahviloissa, mutta tänään hän seisoi lavalla, jossa päätettiin kohtaloita.
Illan ohjelma oli värikkäämpi kuin neonvalaistu tivoli. Yleisön huulilla pyörivät neljä nimeä, jotka jokainen muisti vielä vuosienkin päästä.
Ensimmäisenä salin räjäytti A. Virtanen. Huhut hänen tuotantonsa rahoituksesta olivat kiertäneet koko päivän: kerrottiin, että kaikki oli maksettu isolla Tumen rahalla — ja tällä kertaa Tume ei ollut mikään mystinen mafioso vaan pieni latvialainen kylä, jonne Virtanen oli matkustanut tekemään harvinaisen onnistuneen kulttuuri- ja sponsorivaihdon. Koko kylä oli kuulemma kerännyt pesämunan, koska Virtasen demo oli tehnyt heihin vaikutuksen. Ja show oli niin mahtipontinen, että Virtanen vei ykkössijan varmana kuin mies, joka tiesi olevansa kotikylienkin ylpeydenaihe.
Toiseksi nousi P. Leinonen, joka oli ponnistanut Kortepohjan niukoista oloista. Hänen esityksensä oli kuin betoniviidakon elämänkerta: rehellinen, riisuttu ja täynnä tahtoa. Yleisö arvosti sitä, ja raati vielä enemmän.
Kolmannen sijan nappasi tubettaja O. Kaario, jonka visuaalinen show tuntui kuin villi kommenttiketju olisi loikannut ulos ruudusta ja saanut jalat alleen. Hän toi lavalle internetin kaaoksen ja teki siitä taidetta.
Mutta illan todellinen yllätys nähtiin väliaikanumeron aikana, kun lavalle nousi räppäri JuMi. Hän oli tunnettu siitä, että teki musiikkia vain silloin, kun inspiraatio iski — ja nyt se oli osunut. Hänen uusi biisinsä Puukaupan Aika yhdisti vanhan metsänraivaajan mentaliteetin moderniin jytisevään pohjaan. Se kertoi käsillä tekemisestä, työstä joka tuoksuu pihkalle, ja siitä, että jokaisessa tukissa on tarina, jos vain jaksaa kuunnella.
Yleisö sekosi.
Jumi ei kilpaillut.
Hän vain näytti, miten toimitaan, kun puukaupan aika koittaa.
Kun ilta lopulta päättyi, Maksaa Kurko seisoi lavan reunalla ja katseli tähtiä, jotka olivat tänä yönä syttyneet. Hän tiesi, että tämä oli vasta alku. Ja jossain taka-alalla kaikui vielä Jumin käheä ääni:
“Kun aika on oikee, puukauppa käy — ja tarinat kasvaa, ku metsäkin käy.”
16 kommenttia.
En siis näe mitään estettä sille ettei karrtoja julkaista pdf muodossa kuten muissakin Kurkokupin osakilpailuissa.
Liekö leimasin hyytymässä tai sitten jotain muuta.
Mahtaako löytyä tietoa maaliintuloajastani.
Jos ei löydy, sekin ok.
Kiitokset hyvästä kisamaastosta.
Kiva oli seikkailla pienessä lumisateessa.
-Kiitos Antti kun 3D-tulostit Lumonite-lamppuuni liittimeen vahvikkeen! Sain nauttia valoisasta kurkosta.
-Kiitos Jari kun lainasit mulle kompassia! Ilmakuplasta huolimatta se toimi loistavasti. Ilman hyväsydämisyyttäsi olisin edelleen Joutenjoen mehtässä.
-Kiitos Tuomo A3-kortsusta, se helpotti toimintaa huomattavasti!
-Kiitos Ilari laadukkaasta kartasta!
-Kiitos ratamestari mukavasta radasta!
-Kiitos KortSu ja kanssakilpailijat komeasti kajahtaneesta Finlandia hymnistä! On iso ilo olla osa tätä joukkoa!
Kirjoita kommentti
Pakolliset kentät on merkitty *.